Tartu köyteen

Laitanpa virtuaaliselle paperille joitain ajatuksia köyteen tarttumisesta noin yleensä. Jotenkin tuntuu, että tästäkin (epämääräisestä ja melko yleisestä) aiheesta on oppinut monta hajanaista niksiä matkan varrella, ja ne kaikki ovat pääkopassa levällään tyhjissä rakosissa, kuin kolme vuotta vanha ässämix ja kolikko sohvatyynyjen välissä.

Pakollinen messu taas kerran: En missään nimessä tarkoita opettaa kellekään mitään. Mikä tahansa alla olevista menetelmistä saattaa olla hengenvaarallinen ja luultavasti on monia turvallisempia tapoja hoitaa samat asiat, ja etenkin olla hoitamatta.

Käsin tarttuminen

Tämä on helppo: Älä kierrä köyttä käden ympärille, aseta peukalon pääty nyrkistä vetosuuntaan ja siis pikkusormen pääty sinne mistä vedät. Hanskat on aina kivat.

Jos lasketaan käsin tarttumiseksi myös muilla ruumiinosilla auttaminen, "body belay" -tekniikka voi olla joskus tarpeen. En selitä tässä enempää, sen vain huomautan, että kireän köyden on aina mentävä suoraan selän taakse  vain selän toiselta puolelta tulevaa jarruköyttä voi kietoa käsivarren ympärille. Toki riippuen potentiaalisesta kuormasta, joka köyteen saattaa tulla.

Tarrainten tyypit

Köyteen tarraavia laitteita voi luokitella monella tavalla. Lasken tässä tähän joukkoon kaikki sellaiset laitteet tai järjestelyt, joilla voi tarttua köyden vapaavalintaiseen kohtaan ja siirtää tarrauspistettä tietyin ehdoin. Ehtoja on esimerkiksi:

• Voiko kiinnittää kireään köyteen, voiko siirtää kireässä köydessä
• Toimiiko laskeutumislaitteena eli voiko siirtää kuormitettuun suuntaan hallitusti
• Perustuuko kitkaan vai esimerkiksi hampaisiin, jolloin kuormitettuun suuntaa siirtäminen vaatii aina jonkinlaisen avaamistempun (kuorman vähentäminen ei riitä)

Lähestulkoon täysin toimiva nyrkkisääntö: jos laite toimii laskeutumislaitteena, sitä ei voi kiinnittää kireään köyteen eikä siirtää kireässä köydessä. Tämä johtuu siitä, että laskeutumislaitteet tuppaavat toimimaan muodostamalla köyteen mutkan, jossa kitka syntyy. Laskeutumislaitteen jaruvoimaa voi myös yleensä säädellä kiristämällä ei-kuormitettua puolta köydestä, joten kireä köysi tarkoittaisi maksimaalista jarruvoimaa.

Oma luokkansa ovat tarraimet, jotka voi kiinnittää kireään köyteen mutta joissa köysi kuitenkin suostuu myös tekemään kauniin 180 asteen kurvin. Tällaiset ovat erinomaisia pelastustilanteissa, koska samasta laitteesta saa ensimmäisen tarraimen, jonka varaan uhri voidaan laskea, ja kohta pidättävän "kääntöpyörän" taljaan. Vaikka "pyörän" hyötysuhde olisi surkea (esim. ATC guide-moodissa), on silti helpompaa vetää löysät pois paluusuuntaan, ja on mahdollista rakentaa sen ympärille sisäinen taljasysteemi, siis pelkkää työköyttä käyttävä. Kuten pidättävien laitteiden hyötysuhdetestissä todettiin, ei haittaa vaikka z-rigin voimaetu laskisi kahden pintaan, kun z-rig kuitenkin bonuksena huolehtii löysien pois vetämisestä. Esimerkiksi nousukahvalla ei tällaista voi tehdä, vaan sen perään on lisättävä jonkinlainen köysipyörä (joskin silkka sulkurengas nostaa systeemin vähintään samaan teholuokkaan kuin mainittu ATC).

Ujutetaan Mictrotraxion kireään köyteen

Nostetaan jonkinlaisella ulkoisella taljalla kuorma Microtraxionin varaan

Järkätään lisää löysää ja vaihdetaan vaikka sisäiseen taljaan

Kyllä nousukahvastakin saa kiskoa löysiä pois "takaisin päin", vaikka näin

Niksi: alppijatko + garda-sorkka = tarrain + jalkalenkki

Gardaa ei yleensä missään hyväksytä kiipeilykäyttöön sopivaksi sorkaksi, vaan varsinaisena ripustusvälineenä sopii lähinnä riippumatolle. Jos kuitenkin sattuisi olemaan sellainen tilanne, että vähillä kamoilla pitäisi pystyä tarraamaan köyteen (ei kireään), saattaa tämä niksi olla kullanarvoinen. Tai ainakin aika siisti. Koska garda tietenkin toimii vain kuormittamattomassa köydessä, sen on jumarointitilanteessa oltava toisen (kireässä köydessä toimivan) tarraimen alapuolella. Jumaroidessahan tarvitaan kaksi tarrainta, joista vähintään toisen, ylemmän, on toimittava kireässä köydessä. Toisin sanoen gardan kanssa on oltava prusik, nousukahva, microtraxion tai vastaava ehkä hieman jännittävä laite ainokaiseksi takapuolen ja maapallon kohtaamisen estäväksi asiaksi.

Garda alppijatkosta

Tällä voisi periaatteessa jumaroida... Jalkalenkki nousee kivasti kun vetää köydestä ylöspäin.

Oli miten oli, gardan kiva puoli tässä on se, että siitä saa vetää köyttä ylöspäin, mikä samalla nostaa jalkalenkkiä ylöspäin. Prusikistahan sitä on lypsettävä alaspäin. Ylipäätään jumaroidessa on etua siitä, että alapuolella olevasta laitteesta voi vetää köyttä ulos ylöspäin, mikäli köysi ei liu'u omalla painollaan. Tällöin ei tarvita kahta kättä pitämään köyttä kireänä ja siirtämään tarrainta.

Haastaja gardalle: ATC guide

Pahaan tapaani ryhdyin tuota kirjoittaessani paholaisen asianajajaksi ja nokitin itseäni vaihtoehtoisella kikalla, joka ei pakota roikkumaan pelkän prusikin varassa edes hätätilanteessa. Voidaan varmaan kuitenkin olettaa, että laskeutumislaite on matkassa, ja jos vuorilla aikoo liikkua, ei ole syytä edes omistaa ATC-tyyppistä laitetta jossa ei olisi "guide-moodia" kuten Black Diamond sitä kutsuu - Petzlin vastaava termi on "reverso". Jos vähiin kamoihin kuuluu ATC:n ja sen vaatiman HMS-sulkkarin lisäksi toinen ruuviportillinen sulkurengas, voi guide-moodissa olevan ATC:n kytkeä valjaisiin ja käyttää sitä alempana tarraimena. Ylemmäksi on siinä tapauksessa keksittävä jostain prusik ja siihen jalkalenkki.

Tässä kikassa on se hauska puoli, että siihen pystyy vaihtamaan lennossa laskeutumismoodista, vaikka siis laskeutuisi tuolla samalla ATC:lla. Yhdellä ehdolla kuitenkin: ATC ei saa olla suoraan valjaiden varmistuslenkkiin kytketty, vaan välissä pitää olla slingi tai vaikka osa (PAS-tyyppistä) lehmänhäntää. Tämä on monilla joka tapauksessa tapana alppitouhuissa, ja siinä on etunsa kevyiden randovaljaiden kanssa, joiden reisilenkkiin ei oikein saa autoblock-lenkkiä kiinni (ja siis autoblock on varmistuslenkissä).

ATC:llä laskeutumisen normaali (ainakin allekirjoittaneelle) systeemi, mikäli valjaat on tuollaiset rimpulat joiden reisilenkkiin ei voi laittaa autoblockia. Daisy chain on kiinni punaisen autoblockin takana varmistuslenkissä, ja laskeutumislaite on asetettu sopivan matkan päähän. HUOM! Tämä ei ole daisy chainin käyttöohjeen mukainen käyttötapa, hanki PAS.

Tässä vaiheessa tarvitaan tarrain ja jalkalenkki,, jotka kuvasta puuttuvat yksinkertaisuuden vuoksi. Niiden varaan noustaan sen verran että saadaan napattua laskeutumislaite "guide-moodiin" (tai reverso-, koska tämä on Petzl).

Sitten poistetaan turha autoblock ja aletaan paukuttaa kohti ankkuria. Klemheist on kiva, se toimii nauhallakin.

Niksi: kuinka tarttua köydellä kireään osaan samaa köyttä

Tässäpä sorkkaleikkien kuninkuuslaji. Kuvittele itsesi roikkumaan laskeutumislaitteen varassa jossain, mihin asti ei olisi pitänyt mennä, ilman mitään muuta kuin käytössä oleva laskeutumislaite. Jospa vielä leikitään, että laite on Grigri ja siksi mukana ei ole edes autoblock-lenkkiä, tai että haluat pitää lenkin kiinni koska alla on kutkuttavat kolmesataa metriä ilmaa. Toisin sanoen ainoa asia, joka ei ole akuutissa käytössä, on köyden loppupää. Hieman eri sorkkia kokeilleena olen melko varma, ettei blake's hitch eli blaken sorkka ole huonoin arvaus.

Melko pelkistetty jumarointisetti. Edellisen kohdan ATC guide alempana ja köyden loppupää + blake + suunnattu kasi ylempänä tarraimena sekä jalkalenkkinä.

Kävin malliksi roikkumaan edellisen kuvan jalkalenkkiin.