perjantai 14. syyskuuta 2018

Quad on kiva!

Olen muutamaan otteeseen tutkinut sliding x:n kykyä automaattiseen tasapainottamiseen. Ehkäpä saan aikaiseksi kirjoitella jutun tuloksista. Pähkinänkuoressa homma menee niin, että ellei master pointia heiluttele käsin "keskelle" ankkuria, kuormien jakautuminen voi helposti mennä 40/60, luultavasti jopa 70/30. Tätä voi kukin pitää ongelmana tai ohittaa olankohauksella, en ota kantaa.

Tämä ei varmaan ole edes oleellisin syy sille, että sliding x tuntuu olevan huononevassa huudossa maailmalla. Se on myös hankala sitoa, kenties mahdollista sitoa väärin, eikä masterpointiin saa lisää sulkurenkaita kun yksi on kunnolla kuormitettu.

Quadilla voi harrastuneisuudesta riippuen jakaa kahdesta kahdeksaan pistettä (kaikki neljän ylittävä tosin on tietenkin pelleilyä). Itseäni quadissa on kuitenkin miellyttänyt eniten kaksi master pointia ja niiden väljyys. Solmitussa cordelettessa on myös kaksi kiinnityspistettä: varsinainen master point ja "hylly" eli solmun päältä lähtevät lenkit. Hyllylle lehmiksen saaminen vaatii hieman askartelua, koska redundanssin takia sulkkari pitää pujottaa molempien/kaikkien lenkkien läpi, ei lenkkien väliin. Lisäksi lehmis on näin kaiken edessä ja kiinni turhan ylhäällä. Kun kuormitettuun master pointiin haluaa vaikka pelastustilanteessa lisätä sulkurenkaan, se on todella pakotettava solmittuun silmään. nelin- tai kuusinkertainen naru tukkii sulkurenkaan tehokkaasti. Lisäksi master pointin kuormittaminen kiristää myös hyllyn.

Quadissa taas master pointiin saa aina lisää kamaa, koska kuorma ei likistä lenkkiä umpeen. Kun varmistaja kiinnittyy toiseen masterpointiin ja varmistaa toisesta, kummankaan kireys ei ole toisesta kiinni. Ankkurille tuleva kakkonen voi klipata helposti varmistamiseen käytettävään master pointiin, ja kumpi tahansa lähteekään liidaamaan seuraavaa kp:tä, molemmat ovat kiinni samalla tavalla eikä tarvita mitään säätämistä.

Oma quad-harjoitteluni on lähtenyt liikenteeseen mainiolla 5,5 mm dyneemanarulla. Se on kallista kamaa ja hankalaa sulattaa päistä nätiksi, mutta kupeen kaivaminen ja vaiva kannattaa. Periaatteessa quadin voisi kaiketi solmia lenkiksi EDK:lla, mutta itse käytän tuplakalastajaa. Syynä on lähinnä se, että tämän solmitun lenkin kaverina oleva solmimaton kantaa taatusti kaiken kuorman, ellei solmu ole edes jokseenkin kiristetty. Tuplakalastaja (dyneemalla voisi käyttää triplaakin) on edes vähän paremmin kiristettävissä kuin EDK.

Tässä muutama kuva leikeistäni uskollisen harjoitusvastuksen, Aleksis en-pysy-kärryillä-järjestysnumeroista kanssa. Aleksis painaa 115 kiloa. Kuvein quadin solmujen välimatka on liian suuri. Lyhyemmälläkin pitenemisellä toisen pisteen pettäessä rikkoisi selkänsä, kun näin lyhyellä lehmänhännällä roikkuu.

O-ou! Tuhti kiipeilijä on guide-moodin varassa.
Kivasti tilaa työskennellä.
Vaikka pitäisikin oman ja pelastettavan painot omilla puolillaan ankkuria, vaikka nyt suunnanvaihtopyörän voi laittaa omalle puolelleen.
En ole vielä ihan varma, onko tämä ok. Siitä olen varma, että guide-moodi on laskemiseen ainakin tätä huonompi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti