Z-rigit, osa 2: hystereesi

No joo, jo edellinen testi z-rigin hyötysuhteesta erilaisilla pidättävillä laitteilla oli oikeastaan yleisemmin kuin pelkkiin z-rigeihin pätevää asiaa. Ja tämä se vasta onkin. Mutta kun testialustana käytetään z-rigiä, niin jatketaan samalla otsikolla.

Vapautan itseni vastuusta: En ole mikään kouluttamaan kenellekään mitään näistä asioista. Jos kiinnostaa, opiskele ihmeessä lisää. Noudata laitteiden käyttöohjeita, niitä kaikkia ei ole tarkoitettu ihmisen kannattelemiseen sellaisenaan, ja varmistuslaitteissakin on pidettävä jarruköydestä kiinni. Järjestä erillinen varmistus tai backup ihmisiä nostellessasi, tai jos joku on vaarassa jäädä taakan alle. Tai oikeastaan älä tee näin kotona saati pihalla.

Nyt on siis kyse sellaisesta asiasta, joka ei välttämättä kosketa kovin monia taljoja tai taljojen käyttäjiä - tai he eivät tiedä että koskettaa. Hystereesillä tarkoitan tässä sitä "välystä", joka pidättävässä köysipyörässä eli "progress capturing devicessä" on, kun veto poistetaan ja kuorma siirtyy taljasysteemiltä pidätinlaitteelle. Tämä kuormaa nostettu matka siis kirjaimellisesti valuu hukkaan, ja on taas seuraavalla vedolla nostettava heti ensi töiksi.

Matka on pidätinlaitteesta riippuen joitain senttimetrejä, eli hyvässä tapauksessa vain muutama prosentti. Tosin esimerkiksi z-rigin tapauksessa se, että kuormaa saataisiin kerralla vedettyä kokonainen metri tarkoittaa että taljasysteemistä on kiskottava yhtäjaksoisesti kolme metriä köyttä. Kolmestakymmenestä sentistä kolme senttiä on jo kymmenen prosenttia.

Hystereesi, kuten tässä tarkoitan

Paitsi että hystereesin takia menetetyn matkan saa suoraan laskea pois kokonaishyötysuhteesta, sillä on muitakin vaikutuksia.

Älä tee näin köydelle

Kuvassa on huono esimerkki köysien käyttämisestä. Mutta jos kaveri putoaa reunan yli ja jää köyden varaan, ei muutakaan välttämättä voi tehdä. Tässä harjoituksessa kaunis ja taitava vaimoni kiskoi ruhoani z-rigillä siitäkin huolimatta, että köysikitka oli melkoinen. Ja se köysikitkaan kuluva energia menee pitkälti köyden tuhoamiseen. Edelleen, vaikka kuormaa tarvitsee kiskoa vain yhden hystereesin matka turhaan jokaisella vedolla, köysi hankautuu myös alas valuessa. Köyden liikkuma matkahan on sama kuin tuo ylempänä oleva siksak-käyrä oikaistuna, ja hystereesin takia turhaa matkaa tulee kahden hystereesin verran jokaista vetoa kohti.

Onko pidätinlaitteen valinnalla käytännön merkitystä hystereesin kannalta, ja kuinka suuri? Mitkä tekijät laitteessa mahtavat vaikuttaa hystereesiin? Yritin selvittää melkein samoilla laitteilla kuin hyötysuhdetestissä:

1. Petzl Microtraxion
2. CT RollNLock 
3. Petzl Grigri 2
4. Petzl Reverso 4, reverso-moodissa + Petzl Attache
5. DMM Pivot + Petzl Attache
6. Petzl Rig
7. Petzl I'D S
8. Petzl OK + Petzl Tibloc

Pois jäi siis köysipyörä + prusik. Tämä johtuu siitä, että itse rakennettu köysipyörän ja tarraimen yhdistelmä on hyvin epämääräinen käsite. Joku osaisi varmasti neuvoa tekemään sen paljon paremmin kuin tällä hetkellä osaan, ja vaikka nyt prusikin kohdalla on aina kyse kompromissista käyttömukavuuden ("maindaamisen" helppouden") ja hystereesin minimoinnin välillä. Täsmälleen sopivasti mitoitettu yhdistelmä köysipyörää, köyttä ja prusik-lenkkiä lienee pitkän harjoittelun tulos ja ei sitten vättämättä käytettävissä kun taljaa tarvitaan. No mutta, eiköhän perustelut riitä; pysytään kaupasta saatavissa laitteissa.

Laitteita on kahta sorttia: Kynnellisiä/hampaallisia - mantteliin pureutuvia - (1, 2 ja 8) sekä kitkalla toimivia. Kitkalla toimivista kahvalliset eli ID, Rig ja Grigri ovat käytännössä valmiiksi laskumoodissa, köyttä voi antaa kahvasta vetämällä. ATC-tyyppiset Pivot ja Reverso vaativat työkalun kuten sulkurenkaan jolla niitä saa kammettua niin että köysi juoksee, eikä niissä ole läheskään yhtä hyvä tuntuma. Mantteliin pureutuvien  laitteiden väkäset eivät päästä irti ennen kuin köyttä vedetään ylöspäin, minkä aikana Microtraxionin ja RollNLockin voi suhteellisen helposti vapauttaa tavalliseksi köysipyöräksi. RollNLock on tässä suhteessa ehkä hieman mukavampi, sen hampaat saa pysyvästi lukittua syrjään. Microtraxionissa herkästi laukeava tarrain ilmeisesti yläköydessä soolovarmistamisen takia. Climbing Technology ei taida erityisesti neuvoa käyttämään RollNLockia näin.

Tibloc taas on erityisen ristiriitainan laite. Se on kevyt, halpa ja kaunis. Insinöörin silmään se on hyvin viehättävä terästarkkuusvalu. Katsokaa nyt noita hampaita! Ja se kilisee mukavasti ja taatusti voittaa prusikin jos joutuu kenttöoloissa ja kevyillä varusteilla prusikoimaan (sic).

Tibloc, hankala, etenkin olla tykkäämättä

Mutta siis sitä ei kerta kaikkiaan saa laskumoodiin. Kun siihen kerran ripustaa jotain, sen saa irti kun taakka seisoo maassa omilla jaloillaan ja köydessä on paljon löysää. Tai kun on käytetty veistä. On ehkä kyseenalaista edes näyttää Tibloc+ovaalisulkurengas -komboa tässä yhteydessä, koska vaikkapa pelastustilanteessa mokoma härveli oikein kerjää epätoivoisia pelastuksenpelastusmanöövereitä. Ja siis älkää muutenkaan kokeilko tätä kotona, kaikki kiipeily on vaarallista, etenkin netistä saaduin opein. Summa summarum: ihana laite prusikointiin, kunhan mikään ei jää avuttomana sen varaan roikkumaan. Silti testataan!

Testiasetelma on seuraava: roikotetaan kussakin laitteessa 50 kg kuormaa ja nostetaan kuormaa z-rigillä sellainen matka, että laite aukeaa kokonaan ja köysi juoksee tasaisesti. Sitten pysäytetään liike mutta pidetään veto päällä ja merkitään köydessä olevan teipin yläreunan sijainti seinään kiinnitetylle paperille. Sen jälkeen lasketaan kuorma laitteen varaan ja annetaan asettua pari sekuntia, ja merkitään teipin uusi sijainti. Mitataan siis sitä, kuinka paljon taljalla nostettu kuorma valuu alaspäin huippukohdastaan kun taljasta poistetaan veto. Mittaus toistettiin kymmenen kertaa jokaisella laitteella, mahdollisimman paljon peräkkäsillä vedoilla kuten taljaa tositilanteessa käytettäessä. Köytenä oli Beal Access 11 mm Unicore.

Testiasetelma

Jokaisen laitteen pienin ja suurin mitattu hystereesiarvo jätettiin pois ja lopuista otettiin keskiarvo. Tulokset ovat tässä, pienimmästä suurimpaan:

	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	Keskiarvo (2...9)	Keskihajonta
Microtraxion	13	15	16	17	18	19	19	19	19	19	17.75	1.31
ID	20	23	23	23	23	24	24	25	26	27	23.88	0.88
Rig	23	23	24	24	24	24	25	26	28	28	24.75	1.19
Grigri	27	30	30	30	30	31	33	33	34	34	31.38	1.47
Pivot	29	32	33	33	34	35	36	38	46	46	35.88	3.09
Reverso	36	37	40	41	43	43	44	44	45	48	42.13	2.09
RollNLock	47	48	49	49	49	51	53	53	54	55	50.75	2.00
OK+Tibloc	56	57	58	58	60	60	60	61	62	62	59.50	1.38

Ihan kiintoisaa! Microtraxion ei yllätä lainkaan. Se tarraa kynsineen saman tien ja se tekee sen köyden "ulkokaarteeseen", jossa mantteli liikkuu nopeimmin. Tarrainosa tekee hyvin pienen liikkeen. Laite ei myöskään keinahda kovin paljon kun kuorma siirtyy molemmilta köysiltä pidättimelle. Kun katsoo kuvasta kuinka ensin köysien keskivälin linja on sulkurenkaan kanssa linjassa ja sitten kuorman puoli, ymmärtää että tällainen keinahdus on käytännössä väistämätön - ellei laitetta ole kiinnitetty niin ettei se pääse kallistumaan. Ja näinhän z-rigissä tapahtuu; kuorma on vuorotellen suhteellisen tasan molemmilla puolilla, ja vain toisella, pidättimen varassa.

Microtraxionin pieni keinahdus ja lähes näkymätön tarraimen liike

Toiset kynnelliset laitteet jäivätkin sitten jumboiksi. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:

RollNLockin hillitty keinahdus ja hillitön tarraimen liike

Tiblocissa ei ole mikä keinahtaisi, mutta tarraimen liike on massiivinen

RollNLockin tarrain on sisäkaarteessa, valmiina tulemaan köysipyörän tilalle. Sen hampaat ovat paljon hellemmät ja oikeastaan kitkaan perustuvat pykälät, mikä vaikuttaisi olevan manttelille mukava asia (mutta muistan lukeneeni tästä eriäviä mielipiteitä). Se on aika varmaa, että sisäkaarteessa köyden jännitys on pienempi kuin ulkokaarteessa, joten tarrain kuormittanee köyttä turvallisemmasta paikasta kuin Microtraxion. Tarraimessa on pitkä epäkesko, joka ennemmin tai myöhemmin puristaa melkein miten ohuen materiaalin vain pysäyksiin. Itse asiassa käyttöohje neuvoo käyttämään laitetta "poikkeuksellisissa tapauksissa" jopa nauhalenkin kanssa. Mutta siis niinkin paksu kuin 11-millinen köysi puristuu toivottoman myöhään.

Tiblocissa ei tavallaan mikään keinahda, koska köysi kulkee lähestulkoon samaa rataa molempiin suuntiin, Sen sijaan koko laite pyörähtää sulkurenkaan toiselle puolelle. Joskus, oikein ohuellä köydellä, saattaa käydä niin että Tibloc pysyy oikeanpuolisen kuvan asennossa vaikka köysi juoksee ylöspäin. Silloin tarraaminen on tietysti nopeampaa. En ole kokeillut, voisiko asiaa auttaa "maindaamalla" eli käsin estämällä keinahduksen. Laitteessahan on tuo kiinnitysnarun reikä, ehkä narulla voisi auttaa. Jää kokeiltavaksi myöhemmin,

ATC-tyyppiset Reverso ja Pivot olivat odotetusti aika hitaasti tarraavia ja myös valuttivat kuormaa muutaman millin, jos odotti kymmenisen sekuntia. Valuminen riippuu paljon kuormasta sekä köyden paksuudesta ja asettumisesta jarruhahloon: alle 9-millisellä dynaamisella köydet on eriseen aseteltava päällekkäin. Tässä ei odoteltu vaan mitattiin parin sekunnin päästä, mikä taljaa käyttäessä voisi olla oleellista. Samoin kuin hyötysuhdetestissä, tässäkin on annettava näille laitteille tasoitusta siitä hyvästä että näitä on aina (viihdekiipeilyssä) mukana ja joskus jopa valmiiksi köydessä kiinni.

Sittenpä kahvalliset. Grigrin huonoimmuus tässä sarjassa ehkä vähän yllätti. Jotenkin luulisi, että pienemmässä laitteessa on pienemmät liikkeet. Mutta ei:

Grigrin kenahdus ja epäkeskon liike

I'D:n keinahdus ja epäkeskon liike

Grigrin, Rigin ja I'D:n epäkeskot

En edes yritä tehdä tarkkoja mittauksia, eikä niillä olisi merkitystä, mutta näyttää että Grigri paitsi keinahtaa enemmän, sen epäkesko tekee isomman liikkeen ennen kuin köysi puristuu. Keinahtamista voi selittää kiinnityspisteen ja köyden lyhemmällä välimatkalla. Pidemmän "varren" päässä roikkuva I'D ei tietenkään keinahda yhtä isoa kulmaa, vaikka köyden sivusuuntainen siirtymä on samaa luokkaa. Epäkeskon mitat taas ovat melko samanlaiset, Grigrissä säde on jopa suurempi kuin Rigissä. Grigrissä on myös suhteellisen iso aukko jarruköyden puolella, luultavasti että varmistaminen eripaksuisilla köysillä olisi sujuvaa. Rig ja I'D:hän eivät ole varmistuslaitteita, ja totta puhuen aika huonosti niistä köyttä saakin läpi.

Yhteenvetona voisi sanoa, että saatuja lukemia voisi miettiä seuraavan kerran taljasysteemillä leikkiessään. Hystereesin merkitys riippuu täysin siitä, kuinka iso osa se on köyden kulkemasta kokonaismatkasta, ja etenkin yhdellä vedolla saavutetusta. Jos vaikkapa railopelastuksessa iso joukko vetää tasaisella jääkentällä 2:1-taljalla yhdellä isolla vedolla railoon rauenneen ylös, ei mitään merkitystä. Toinen ääripää voisi olla ahtaalla kielekkeellä - tai itsekin köysissä riippuen - partneriaan yksin pienen matkan pelastava kiipeilijä, joka tarvitsee improvisoidun 5:1-systeemin jota poljetaan jalalla. Valitettavasti paperilla hieno systeemi voi kaatua siihen, että hystereesin osuus yhdellä polkaisulla saavutetusta matkasta on 100%. Silloin on aika hyvä pystyä kaivamaan jostain Microtraxion ja vaihtaa kaveri sen varaan.

Siitäpä tuli mieleen PS-tyyppinen huomautus: Pelastusleikeissä on merkitystä sillä, saako laitteen kireään köyteen, eli voiko sen liittää vaikka varmistuslaitteen tai ankkurin ja pelastettavan väliin ennen kuin köyteen on saatu löysää. Nyrkkisääntönä: varmistuslaitteita ei saa, ja ne jotka saa, ovat hampaallisia. Microtraxion, RollNLock ja Tibloc - sekä tietysti testin ulkopuolelle jäänyt köysipyörä + prusik.