Uusi ystäväni bachmann

No niin, nytpä taas laitan kaiken kansan nähtäville jotain, mistä en ole ollenkaan varma. Älkää hyvät ihmiset uskoko kaikkea mitä täällä internetissä lukee. Luultavasti opin tästäkin aiheesta lähetulevaisuudessa paljon lisää, koska vähän innostuin, mutta samasta syystä kirjoitan ennen aikojani jotain mietteitä ja testituloksia ylös.

Köysileikkeihin mukaan ilmoittautuvat ihmiset painavat harvemmin yli sata kiloa. Aina kun tulee tilaisuus leikkiä yli sadan kilon kuormalla (ja siis ei ole leikki eikä mikään jos kuormaa ei hilata ylöspäin), alkaa väkisinkin miettiä taljasysteemin perusdilemmoja. Pidättävänä laitteena, "progress capturing devicenä", olisi kiva olla I'D. Se taas on kysipyöränä avuttoman huono, eikä oikeastaan ole tarkoitettu isoille kuormille. En tiedä onko sillä käytännön merkitystä, mutta olisi periaatteessa kiva pystyä ottamaan kaikki irti systeemin muista osista, jotka ovat liiaksi mukavuusalueellaan I'D:hen verrattua. I'D:n maksimikuorma on 250 kg ja minimimurtolujuus 14 kN, kun kunnollisen köysipyörän murtolujuus on vaikkapa 36 kN. I'D:n jälkeen heikoin lenkki on toki solmittu köysi, jonka murtolujuus voi olla luokkaa 20 kN, mutta sekin sallisi 500 kg hyötykuorman. Jos oikein huvittaa iltapuhde piestyä köysiparkaa solmuista vapauttaessa.

Mitäpä jos systeemin pidättävänä laitteena olisi prusik+köysipyörä -yhdistelmä. Sillä on tosi hankala laskea isoa kuormaa, mutta oikein harrastamalla voisi kuvitella vaihtavansa köysipyörän tilalle ja prusikin alle ihan miten tuhdin laskemislaitteen vaan, vaikka Port-A-Wrapin tai jämäkän rackin. Kumpaakaan en kyllä omista, mutta ks. blogin kuvaus. Sitten olisi tietysti nostettava kuormaa sen verran taljasysteemillä, luultavasti vähän modifioidulla, että saa prusikin auki ja kuorman jysyn laitteen varaan. Ja sitten elegantisti alaspäin! Jumiiko I'D:n kahva, meinaako tulla pomppuinen kyyti? No ei!

Mitä olen prusik+köysipyörä -yhdistelmiä kokeillut, niissä on ongelmana "maindaamisen" toimivuus eli sen varmistaminen, ettei prusik pääse köyden mukana pyörän sisään, ja hystereesi eli se, kuinka paljon joka vedosta valuu hukkaan prusikin kiristyessä ja lopulta pysäyttäessä taakan. Hystereesin ja ylöspäin vetäessä tuntuvan kitkan välillä on varmasti kompromissi, koska kireä prusik pysäyttää nopeasti ja vedettäessä alkaa välittömästi aueta, mutta ei koskaan aukea kovin auki asti.

Törmäsin tällä viikolla itselleni yllättävän uuteen ideaan, että kitkasorkkana käytettäisiinkin normaalin kolmen kierroksen prusikin sijasta bachmannin sorkkaa. Herraisä miten kaunis ajatus! Bachmann on tunnettu siitä että se on helppoa löysätä, eikä se taatusti mahdu köysipyörän sisään. Kokeilin heti ah niin idealisoidussa sisäympäristössä, ah niin hyödyttömällä 16 kg kuormalla (kahvakuula):

Kaunista!

Bachmann minds it's own business

Kertaus on opintojen äiti: minulla ei ole mitään hajua, onko tuo bachmann viimeistelty parhaalla tavalla, ovatko materiaalivalinnat hyviä ja pitäisikö bachmannia edes sitoa lenkkipäisellä narulla. Mutta kylläpä se toimi nätisti, ja oikein toiveikkaasti saattoi ajatella että hystereesi olisi luokkaa reilut 50 mm, mikä olisi käsittääkseni aika hyvä.

Sitten pihalle katsomaan totuutta silmiin. Kiristin kahden puun väliin köyden (Beal Access 11mm Unicore) niin että taljan ja köyden välissä oli bachmann ja voimamittari. Pahoitteluni, en osaa vielä käyttää uuden puhelimen kameraa - tarkennukset on missä sattuu. En muutenkaan tykkää ompusta ihan hirveästi, mutta merkin vaihto kannatti, koska enForceriin ei saa muille alustoille etäkäyttösovellusta. Siinäpä riittävä syy! Muttapa siis, vedin kunnes köysi alkoi luistaa ja sitten odotin hetken että akuutti lipsuminen loppuu. Ensin tuo sisätiloissa ihasteltu yhdistelmä: Petzl OK ja Singing Rock Prusik 8mm / 80cm, kolme kierrosta.

Petzl OK ja 8 mm naru, 2,3 kN

Tällä sai köyteen 2,3 kN. No, enempi olisikin ehkä ollut liian hyvää ollakseen totta. 80 cm pitkä naru ei riitä neljään kierrokseen, mutta kokeilin sellaista kikkaa että jatkoin toisella päällä yhden ylimääräisen kierroksen ja säädin päät yhtä pitkiksi, mutta se vain huononsi tilannetta.

Kunhan kokeilin

Pah, huono kokeilu.

Neljää kierrosta pääsin kokeilemaan 7 mm prusiknarulla. Kierroksella tarkoitan tässä sitä, kun narun joutuu pujottamaan kerran sulkurenkaan (portin) läpi.

7 mm lenkki, neljä kierrosta, 3,4 kN

Päästiin järkevämpään sarjaan, reilusti yli kolmen kilonewtonin. Viidellä kierroksella en vetänyt niin lujaa, että sorkka olisi luistanut, totesinpahan vain että 4,5 kN on tälle köydelle vallan tarpeeksi. Varsinaista koeponnistustahan en näillä tarpeilla saisi aikaankaan.

Viisi kierrosta ja tarpeeksi pitoa (ei luista 4,5 kN:lla)

Jäipä taas vähän opittavaakin, ja sama asia oli jäänyt aiemminkin. Taljasysteemi oli tällainen:

Oma normihässäkkäni, tehollisesti luokkaa 9:1

Vaikka miten on hauskaa ja jännää ja tulee mukavia naapureita juttelemaan, niin pitäisi malttaa huolehtia ettei tuo oranssi z-rigin vetoprusik pääse köysipyörän sisään kun löysää systeemiä. Se sujui tänään moitteettomasti! Mutta ehkä vielä tärkeämpää on aina löysätessä ottaa nousukahva irti, muuten käy näin:

No voi perse

Yllättävän tukala tilanne, koska köysi ei todellakaan tule I'D:n läpi ilman z-rigiä ellei homma ole aivan löysä. Ei siinä, toinen z-rig tuli pelastamaan.

Muuten, toisessa päässä köyttä oli koko ajan normiprusik, 7 mm naru ja kolme kierrosta. Kokeilin huvikseni prusikia 8 mm narulla bachmannin tilalle. Tuli masentavan selväksi, miksi tämä ratkaisu on teollisuustandardin asemassa. Tietenkin se piti samat 4,5 kN, helposti. Mutta jotenkin jo näpeissään tuntee, että tämä veijari ei heti lipsahda.

Normaali prusik, 8mm, kolme kierrosta, reilut 4 kN

Ei kuitenkaan kannata uskoa mitään nyrkkisääntöjä aiheesta. Olen kuullut useammasta suunnasta, että "prusikhan luistaa köydessä 6kN voimalla". Tuossa väitteessä ei edes ole muuta täsmällistä kohtaa kuin "6kN voimalla", ehkä myös "luistaa" jos ei tiukkapipoksi heittäydy. Prusikeja ja köysiä on valtavasti erilaisia. Tässä ja tässä vertailukelpoiset tapaukset malliksi (YouTube, Ropelab, Richard Delaney). Joten kuten voi luottaa siihen, että prusik pitää tarpeeksi. Mutta siihen ei, että se väistämättä suojaisi systeemiä ylikuormalta.

Mitäpä jos kuitenkin voisi saada tuon kauniin 8 mm + kolmen kierroksen bachmannin toimimaan? Entä jos vika olikin sulkurenkaassa? Kokeilin huvikseni paria muuta vaihtoehtoa:

Petzl Attache (keventämätön versio); 1,4 kN

No huh huh, Petzlin Attache (vanha, keventämätön pyöreäprofiilinen versio) alitti riman maata viistäen: 1,4 kN. Mutta eipäs alittanutkaan, BD:n Positron (lempisulkkareitani) osoitti todellisen nollatason, se ei onnistunut tarraamaan ollenkaan!

Häh? Mitä tapahtui? Ei mitään.

Tässä on nyt jotain mätää. Ehkä köysi ei edes kiristynyt niin, että sorkka olisi asettunut oikein. Muissa kuvissahan köysi kiertyy sulkurenkaan sisään, tämä näyttää samalta kuin kuvahaun tulokset hakusanalla "bachmann hitch". Täytyy tutkia lisää, mutta pahasti vaikuttaa siltä ettei OK ollut ollenkaan huonompi arvaus noin kylmiltään.

Mutta mitä kitkasorkalta pitäisi vaatia, että sitä voisi käyttää kriittisissä sovelluksissa? Pelastustilanteessa pitäisi olla jokin varajärjestelmä, mutta esimerkiksi raskaan elottoman taakan nostaminen ei sekään ole lähistöllä oleville ihmisille vaaratonta puuhaa. Haittaako se, että sorkka luistaa 400 kg kuormalla, jos siinä on tarkoitus roikottaa 250 kg? Pitääkö luistamisen suhteen olla varmuuskerroin, vai saako järjestelmää käyttää niin suurella kuormalla kuin luistamatta pystyy? Onko luistaminen harmiton asia? Jos vaikkapa 250 kg kuorma luistaa metrin, kitkasorkassa muuttuu lämmöksi luokkaa 2,5 kJ taakan potentiaalienergiaa. Sillä lämmittää 75g alumiinisulkurengasta 30 astetta. Ei kuulosta pahalta, hellesäällä voi vähän popata. Mutta rauhallinen metrin matka ei sekään kuulosta kovin dramaattiselta. Jos taakka valuu koko ajan ja joka taljanvedon yhteydessä, metrejä voi kertyä huomaamatta useita. Entä saattaako kitkasorkan tarrauskyky jollain tavalla romahtaa? Hyviä kysymyksiä, oliko muita...

Mitä tästä opimme? Ehkäpä bachmann jäi sillä tavalla korvan taakse, että sitä tulee vielä kokeiltua ja oikeat paikat sen käytölle etsittyä. En luovu toivosta että bachmannista saisi itsekseen maindaavan köysipyörän kaverinkaan, täytyy vain testailla lisää. On etsittävä sopivan mittainen lenkki sopivaa narua, tai ehkä hankittava hieman pidempi malli tuosta mainiosta 8 mm lenkkipäänarusta. Palaan asiaan kun pääsen todella kokeilemaan progress capture -niksejä.