perjantai 20. syyskuuta 2019

Jigger ja muut ulkoiset taljat

Olin toki tietoinen sellaisesta oliosta kuin ulkoinen talja, mutta sattumalta asia alkoi hiljattain erään oivalluksen kautta taas kiinnostaa.

Erittäin mainiosta pelastusoppaasta NPS Technical Rescue Handbook (mra.org):

Ulkoinen 3:1-talja (mra.org)
Jos ulkoinen talja on erityisesti etukäteen suunniteltu ja valmiiksi koottu, sitä saatetaan sanoa jiggeriksi (samasta oppaasta):

Jigger (mra.org)
Molemmissa esimerkeissä on Conterra Scarab (nam) pääjärjestelmän lasku-/pidätinlaitteena. Se ei toimisikaan minkäänlaisena köysipyöränä, joten siitä ei saa edes huonoa PCD:tä sisäiseen taljaan.

Ulkoiset taljat ovat monella tapaa hankalia. Etenkin yksin touhutessa (oma perversioni ja aika kaukana esimerkiksi pelastusammattilaisten skenaarioista) tahtoo loppua kädet kesken, kun pitäisi pystyä vetämään varsinkin jostain niin hankalasta kuin Scarabista löysät pois. Grigri tai I'D ovat tässä suhteessa melko armeliaita; niistä sentään tulee köysi läpi vetämällä, vaikkeivät ne kovin liukkaita "köysipyöriä" olekaan. Siispä Grigristä tai jopa ATC guidesta tai vastaavasta saa ihan hyväksyttävän PCD:n sisäiseen taljaan, etenkin jos ymmärtää olla odottamatta vastinetta vetämälleen köydelle voimakertoimen muodossa ja osaa olla iloinen siitä, että talja sentään hoitaa PCD:n maindaamisen. Tässäpä esimerkki, jota ihmettelin joskus täällä:

Tavallaan ihan ok talja
Kuvan "7:1", kun PCD:nä (1) oli ATC guide, tosiaan osoittautui sellaiseksi että 80-kiloinen polkija sai 115-kiloisen kiven juuri ja juuri nousemaan. Voisi karkeasti arvioida, että tehollinen voimakerroin oli 1,5:1. Jos pyörä 2 olisi ripustettu ankkuriin, se olisi pyörän kolme kanssa muodostanut alaspäin vedettävän ulkoisen 3:1-taljan. Luultavasti kivi olisi noussut sillä lähes yhtä hyvin, mutta siis 2,3-kertaisella nopeudella. Tuo nopeuden jakaminen 2,3:lla (7:1 / 3:1) voi silti olla perusteltua, koska 3:1 vaatisi vetämään erikseen löysät pois ATC:n läpi.

PCD:n maindaamisessa on sellainen paperilla huonosti mutta kalliolla hyvin hahmottuva seikka, että ulkoisen taljan tapauksessa pääjärjestelmä eli kuvassa musta köysi löystyy tarraimen ja PCD:n välillä. Kun köysi vedetään PCD:n läpi, sitä ei taatusti saa kiristettyä kovin kireälle verrattuna siihen tilanteeseen, että köysi olisi osa taljaa. Jos saisi, ei taljaa tarvittaisi ensinkään. Siispä kun PCD on maindattu ja talja löysätään, pääjärjestelmä kiristyy taas ja osa työstä valuu hukkaan. Ulkoisessa taljassa tämä taljan ja pääjärjestelmän välinen vuorottelu on osa hystereesiä tai sit backia, kuten sitä usein tässä yhteydessä kutsutaan. Sit back on enemmän tai vähemmän kiinteä matka, joten mitä lyhyempiä "iskuja" taljalla tekee, sen isompi osa työstä valuu hukkaan. Tässä suhteessa omat yksinäiset tee-se-itse-äherrykseni ovat sille hyvin allergisia.

Mutta ne kiinnostavat puolet. Isoksi osaksi juuri tämän oivalluksen takia ihan vallan tutkin hyötysuhteet joukolle köysi-köysipyöräpareja. Molemmat voisi laittaa lainausmerkkeihin, sillä olin erityisesti kiinnostunut köyttä ohuemmista materiaaleista ja sulkurenkaista köysipyörinä tai korkeintaan pienistä oikeista köysipyöristä.

Kuten vähän ennakoin, huonoimmat köysi-köysipyörä-yhdistelmät olivat hyötysuhteeltaan alle 80% ja parjaat ohuemmat materiaalit sulkurenkaan kanssa jopa 70%. Eräs kiinnostava vertailu on parien dynaaminen köysi - 28 mm köysipyörä ja 6 mm naru - 14 mm köysipyörä välillä. Näistä naru ja pikkupyörä (Petzl Rollclip) pesivät isomman skaalan kaksikon kevyesti.

Voisiko oikein ohuita ja liukkaita materiaaleja käyttämällä saada aikaan käyttökelpoisia taljoja jopa pelkillä sulkurenkailla? Jospa ottaisi tavoitteeksi alaspäin vedettävän taljan, jolla saa enemmän voimakerrointa kuin tuolla aiemmin testatulla 7:1:llä? Otetaan siis nöyräksi tavoitteeksi 1,5:1 ja vähän röyhkeämmäksi 2:1.

Aloitetaan standardiratkaisulla. Yksinkertaisen 3:1:n (Z-rig) johon on lisätty suunnanvaihto voimakerroin on

P + P^2 + P^3,

missä P on köysipyörien (oletetaan että ne ovat identtisiä) hyötysuhde. Tästä on lisää täällä. Esimerkiksi kokeilemalla voi huomata, että samanlaisten köysipyörien hyötysuhteiden olisi oltava 81% kunkin, mikä on melko iso vaatimus improvisointitapauksessa. Mutta taljahan ei yleensä ole yhtä herkkä kaikkien köysipyörien hyötysuhteelle. Edellä linkatun kirjoitelman mukaan suuntaa vaihtavan Z-rigin voimakerroin, olettaen kolme erilaista köysipyörää, on

P3 + P2P3 + P1P2P3,

kun köysipyörien hyötysuhteet ovat:
Toisin sanoen P3 merkitsee eniten, P2 toiseksi eniten ja P1 vähiten. Vanha kunnon "Hyvä lähelle kättä" pätee.

Poimitaan materiaaliksi 6 mm naru ja sulkurenkaita. Että saataisiin edes jonkinlainen mahdollisuus käyttökelpoiseen voimakertoimeen, hyväksytään yhdeksi sulkurenkaaksi Rollclip. Ja sehän laitetaan toki P3:n paikalle.
Suunnan vaihtava 3:1 6mm narulla, kolmella sulkurenkaalla ja Rollclipillä
Edellisen voimakerroin vs input-voima (N)
Hei, heti päästiin puoleentoista. Kannattaa muistaa, ettei tämä suuntaa vaihtavissa taljoissa ole mitenkään ilmiselvää. Sellainen huomio, että tuplapyöriä on aika vaikeaa korvata muilla tarpeilla. nipussa olevien sulkurenkaiden kautta kulkeva naru tahtoo hangata itseään.

Mitä muuten analyysi olisi ennustanut taljan voimakertoimeksi? Jos nyt aiemmin mitatun perusteella oletetaan että P1=66%, P2= 66% ja P3=92%, saadaan

0,92 + 0,92*0,66 + 0,66*0,66*0,92 = 1,53:1. Ah.

Entä jos käytössä olisi yksi kunnollinen mutta pieni köysipyörä ja Rollclip? Laitetaan pyörä P3:ksi ja Rollclip P2:ksi:

Suunnan vaihtava 3:1 6mm narulla, kahdella sulkurenkaalla, pienellä pyörällä ja Rollclipillä

Helposti yli kahden! Köysipyörä ei välttämättä helpota hankaamistilannetta. Kaksi (tai puolitoista) köysipyörää on kyllä kova hinta, joten kokeillaan vielä toista taljatyyppiä. Se olisi ylösalaisin käännetty "V on V":
Lupaavaa tässä on se, että kolmannen asteen termit puuttuvat kokonaan. Se johtuu siitä, että mikään energian reitti taljassa ei kulje kahta useamman köysipyörän kautta. Ihmekös tuo, koska - toinen lupaava asia - taljassa ei ole kuin kaksi köysipyörää. Jo kaaviosta huomataan kolmaskin etu: nämä köysipyörät eivät ole nipussa, joten hankaamisongelmaa ei luulisi olevan.

Tällainen talja on omiaan juuri jiggeriin tai ylipäätään ulkoiseksi taljaksi. Sen voi kyllä tavallaan rakentaa sisäiseksi taljaksi, mutta jos P1 on tahmea PCD, teho on melko surkea. Vertaa ylempänä esiteltyyn 7:1-versioon. Kuten analyysista näkyy, talja on yhtä herkkä molemmille köysipyörille, joten sulkurenkaat ja paremmat pyörät voi sijoitella muilla perusteilla.

Pelkillä ohuilla sulkurenkailla ja narulla voimakertoimeksi olisi odotettavissa

0,66 + 0,66 + 0,66*0,66 = 1,76:1.

Parempi kuin Z-rigillä Rollclipin kanssa. Jos otetaan toiseksi Rollclip:

0,66 + 0,92 + 0,66*0,92 = 2,19:1.

Vau. Mutta mitäpä teoriasta kun taljoja tarvitaan oikeassa elämässä. Mitataan!

"V on V" yläsalaisin, naru ja kaksi sulkurengasta

Ihan ei päästy teoreettiseen arvoon. Voi jopa olla, että olisi pitänyt kokeilla samoilla sulkurenkailla eli Ocun Kestreleillä. Nyt käytössä oli DMM Alpha Tradit. Silti samoissa lukemissa kuin Z-rigillä Rollclipin kanssa. Lisätäänpä Rollclip tähän:

"V on V" ylösalaisin, naru, sulkurengas ja Rollclip
Taas jäätiin teoreettisesta, syystä tai toisesta. Silti päästiin helposti 2:1:een. Nauhalenkki on hieman huonompaa kuin naru, mutta jos sattuu olemaan matkassa 240cm dyneemalenkki, siitä saa yhdellä solmulla todella kauniin taljan:

Odotetusti jää hieman narusta jälkeen. Entäpä Rollclipillä:
Jatkoon menee siis naru variaatioineen. Kenties pitää alkaa kanniskella mukanaan pätkää muutenkin. Oli miten oli, joskus edessä olevaan kenttätestiin menee jotain tämäntapaista:


Jiggerin idea tulee tässä hyvin esille. Tällaista ulkoista taljaa voisi käyttää vaikka ATC guiden tai vastaavan varassa roikkuvan taakan nostamiseen köyttä pitkin. Jos kyseessä on valjaissa oleva ihminen, jiggerin alin sulkurengas kannattanee kiinnittää valjaisiin. Pelastajan voi olla helpointa olla omassa köydessään, tosin jos köydet ovat pitkiä, jousto voi tehdä taljaamisesta melko hankalaa. Joka tapauksessa taakka on koko ajan varmistettuna erillisellä laitteella, jolta taakka nostetaan jiggerillä hetkeksi ja toivottavasti saadaan vedettyä samalla hieman löysiä pois. Sitten ylempää tarrainta, tässä tapauksessa prusik, nostetaan ylöspäin ja jatketaan mittarimatotyyliin ylöspäin. Saapa nähdä mitä tästä tulee käytännössä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti