- Dynaaminen köysi (EN 892): ei ole
- Varmistuslaite, vaikkapa ATC taj Grigri (EN 15151): ei ole
- Valjaat (EN 12277): ei ole
- Sulkurengas (EN 12275, EN362): on
- Nauhalenkki (EN 566, EN 795): on
Karkeasti sanoen niissä tarvikkeissa yleensä on, joista rakennetaan ankkureita. Semistaattiselle (EN 1891) köydelle usein ilmoitetaan murtolujuus, mutta ainakaan itse en osaa tulkita vaatiiko standardi sitä. EN 1891 sanoo, että ohjeissa on ilmoitettava vetolujuustestien mukaiset lujuudet. Ainut vain, ettei testissä käsketä vetää köyttä poikki ja kirjata suurinta lukemaa, vaan ainoastaan osoittaa että annetut voimat eivät katkaise köyttä.
Tästä päästäänkin erääseen lujuusarvoja koskevaan sekaannukseen. Kun sulkurenkaan kyljessä lukee "24kN", se käsittääkseni vähintään lähes poikkeuksetta tarkoittaa kolmen sigman vähimmäismurtolujuutta. Sigma on kreikkalaisista kirjaimista valittu tarkoittamaan keskihajontaa tilastotieteessä. Keskihajonta tarkoittaa yksinkertaisesti otannan keskimääräistä poikkeamaa keskiarvosta. Jos jokin ilmiö on tietyillä ehdoilla satunnainen, keskihajonnan avulla voidaan laskea kuinka iso osa tapauksista mahtuu tietyn haarukan sisään.
Esimerkiksi jos vedetään poikki sulkurenkaita ja saadaan maksimivoimien keskiarvoksi 25,3 kN ja keskihajonnaksi 0,4 kN, kolmen sigman minimimurtolujuus on 25,3kN-3x0,4kN = 24,1 kN. Tällaiseen sulkurenkaaseen voitaisiin painaa merkintä "24 (kN)". Tilastomatematiikalla voidaan osoittaa, että 0,15% tällaisista sulkurenkaista on heikompia kuin 24,1 kN. EN 362 ei sano mitään kolmen sigman arvosta, vain sen, että valmistajan lupaama vähimmäislujuus on ilmoitettava kokonaislukuna kilonewtoneina, alaspäin pyöristämällä. Kolmen keskihajonnan vähimmäisarvo on vain tyypillinen tapa jolla valmistajat päätyvät "lupaamiinsa" arvoihin.
Muutenkaan tuntemani standardit eivät pahemmin välitä tilastoista. Jos jollekin laitteelle asetetaan lujuusvaatimuksia, yhden näytekappaleen on kestettävä vaadittu voima annetun ajan. On sitten kokonaan eri asia, mitä tarkastuslaitokset vaativat tämän lisäksi sen osoittamiseksi, että laatu on tasainen ja että mikä tahansa liukuhihnalta poimittu laite pärjäisi yhtä hyvin. EN 362 muuten vaatii tavalliselle sulkurenkaalle pääakselin suunnassa vähintään 15kN lujuuden tai sen jonka valmistaja lupaa. Tästä seuraa sellainen hauska asia, että joka tuhannes sulkurengas (0,15%) ei täytä vaatimuksia, mikäli valmistaja käyttää kolmen sigman arvoa. No, todellisuudessa luultavasti vielä harvempi, koska kokonaislukuna ilmoitettu arvo on alaspäin pyöristetty.
Tarkastuslaitoksista puheen ollen: CE-merkki on kokonaan oma asiansa. Jos tiettyjen tuotekategorioiden tuotteita myydään Euroopassa, ne on CE-merkittävä. Valtaosassa tapauksista CE-merkintä on vain valmistajan tai maahantuojan ilmoitus siitä, että tuote täyttää sille EU-lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Tällaisia tuoteryhmiä on 25, ja niiden joukossa on henkilönsuojaimet (PPE, personal protective equipment). Henkilönsuojaimet (kuten monet muutkin kategoriat) jaetaan kolmeen riskiluokkaan I - III. I sisältää sellaisia suojaimia kuin työkäsineet. Niihin saa laittaa CE-merkin omin lupineen. Kaikki putoamissuojaimet kuuluvat henkilönsuojaimien luokkaan III. Luokan III tuotteisiin ei saa itse kiinnittää CE-merkintää, vaan avuksi tarvitaan ilmoitettu laitos (notified body).
Miksi ei Verso? Siksi, ettei ATC-tyyppisillä laitteilla ole CE-merkintää. Ne nimittäin eivät ole henkilönsuojaimia - ainakaan suoraviivaisimmalla tavalla. Helpoin tapa, eräänlainen oikotie CE-merkintään on se, että tuote täyttää tietyn EN-standardin vaatimukset. Esimerkiksi henkilönsuojaimille ja putoamissuojaimille niiden alatapauksena on iso lista harmonisoituja standardeja. Harmonisoidut standardit ovat sellaisia, joiden vaatimusten täyttymisen EU:n komissio katsoo osoittavan tuotteen oleellisten vaatimusten mukaisuuden.
Esimerkiksi EN 15151-1 (Mountaineering equipment. Braking devices. Part 1: Braking devices with manually assisted locking, safety requirements and test methods) on harmonisoitu. Grigri täyttää standardin vaatimukset, joten Grigri täyttää oman lajinsa henkilönsuojaimille asetetut oleelliset vaatimukset ja em. Apave tämän todettuaan muitta mutkitta (tai mistäpä sen tietäisin) kiinnittää Grigriin CE-merkinnän.
Sen sijaan EN 15151-2 (Mountaineering equipment. Braking devices. Part 2: Manual braking devices, safety requirements and test methods) ei ole harmonisoitu. Sen täyttyminen ei siis auta osoittamaan, että laite täyttää henkilönsuojaimille asetetut vaatimukset. CE-merkintä ei välttämättä silti kaadu tähän, sillä harmonisoitu standardi -oikotien lisäksi on myös kivinen polku: osoittaa muilla keinoin, että tuote on vaatimusten mukainen. Apuna on edelleen käytettävä ilmoitettua laitosta, joka rahaa vastaan mielellään tutkii hankalampiakin tapauksia.
Oleelliset vaatimukset eivät tästä muutu mihinkään. Niitä pitää yrittää lukea Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksesta 2016/425, joka korvasi henkilönsuojaindirektiivin vuonna 2018. Liitteessä II luetellaan oleellisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia erilaisille suojaimille. En ainakaan itse osaa löytää mitään sellaista, mikä selvästi rajaisi ATC-tyyppisen laitteen ulos. Kohdassa 3.1.2.2 sanotaan Putoamisen estävistä suojalaitteista:
Putoamista tai sen aiheuttamia vaikutuksia estämään tarkoitettuun henkilönsuojaimeen on kuuluttava valjaat ja
kiinnitysmekanismi, joka voidaan liittää varmaan ulkoiseen kiinnityspisteeseen. Suojain on suunniteltava ja
valmistettava siten, että ennakoitavissa käyttöolosuhteissa käyttäjän pystysuuntainen putoaminen minimoidaan,
jotta estetään esteisiin iskeytyminen; jarrutusvoima ei kuitenkaan saa saavuttaa raja-arvoa, jolla käyttäjän voidaan
olettaa saavan fyysisen vamman tai jolla henkilönsuojaimen jonkin osan voidaan olettaa avautuvan tai
rikkoutuvan ja siten aiheuttavan käyttäjän putoamisen.
Henkilösuojaimen on myös varmistettava, että jarruttamisen jälkeen käyttäjä pysyy oikeassa asennossa, jossa hän
voi tarvittaessa odottaa apua.
Valmistajan ohjeissa on eriteltävä erityisesti kaikki seuraavia seikkoja koskevat keskeiset tiedot:
a) varmalta ulkoiselta kiinnityspisteeltä vaadittavat ominaisuudet ja pienin tarvittava vapaa tila käyttäjän
alapuolella;
b) valjaiden oikea pukeminen ja kiinnitysmekanismin kiinnittäminen varmaan ulkoiseen kiinnityspisteeseen.
Missään ei sanota, että laitteen erityisesti pitäisi toimia passiivisesti, ilman käyttäjän apua. Voi olla, että asetuksen yleisemmissä kohdissa tämä kerrotaan enemmän tai vähemmän selvästi.
EN-standardit tunnistavat sellaisen asian kuin harrastekiipeily, mikä näkyy standardien nimissä sanana "mountaineering". Esimerkiksi mainittu sulkurengasstandardi EN 362 on nimeltään "Personal protective equipment against falls from a height - Connectors". Sulkurenkaita koskee myös EN 12275 "Mountaineering equipment - connectors - safety requirement and test methods", joka on selvästi harrastuskäyttöä ajatellen laadittu. EN 362 ei esimerkiksi tunne ollenkaan lukottomia sulkurenkaita. EN 12275 erottelee HMS- ja ovaalisulkurenkaat ja mm. via ferrata -sulkurenkaan. Portti auki -lujuus ja sen merkitseminen sulkurenkaaseen on pelkästään EN 12275:ssä (EN 362 sen sijaan asettaa vaatimukset erikseen lukitulle ja lukitsemattomalle mutta kiinni olevalle portille).
EN-standardit tunnistavat sellaisen asian kuin harrastekiipeily, mikä näkyy standardien nimissä sanana "mountaineering". Esimerkiksi mainittu sulkurengasstandardi EN 362 on nimeltään "Personal protective equipment against falls from a height - Connectors". Sulkurenkaita koskee myös EN 12275 "Mountaineering equipment - connectors - safety requirement and test methods", joka on selvästi harrastuskäyttöä ajatellen laadittu. EN 362 ei esimerkiksi tunne ollenkaan lukottomia sulkurenkaita. EN 12275 erottelee HMS- ja ovaalisulkurenkaat ja mm. via ferrata -sulkurenkaan. Portti auki -lujuus ja sen merkitseminen sulkurenkaaseen on pelkästään EN 12275:ssä (EN 362 sen sijaan asettaa vaatimukset erikseen lukitulle ja lukitsemattomalle mutta kiinni olevalle portille).
Eräs esimerkki riskiluokan III henkilönsuojaimesta, jonka CE-merkintä ei perustu mihinkään harmonisoituun standardiin, on DMM:n Deadman. Täältä voi katsoa vaatimustenmukaisuustodistuksen. Paperissa tosiaan kerrotaan että laite on PPE:tä eli henkilönsuojain, että sille on antanut CE-merkin SGS United Kingdom Ltd, tarkastuslaitos jonka ilmoitetun laitoksen numero on 0120. Ja perustana on käytetty valmistajan omaa teknistä määrittelyä QAP74.
Toinen tunnettu esimerkki on Grigri ennen vuotta 2012, jolloin EN 15151-1 ilmestyi ja harmonisoitiin. "Vanhan" Grigrin oli CE-merkinnyt TÜV Rheinland LGA Products GmbH, ilmoitettu laitos numerolla 0197. Tässä taas on kuva sen verran vanhasta Grigri "kakkosesta", ettei sillä ole CE-merkintää vaan viittaus "prEN15151-1" - ilmeisesti jonkinlaisella lausuntokierroksella vielä ollut standardinpoikanen.
En tosiaan osaa sanoa, voisiko saman (vanha Grigri ja Deadman) tempun tehdä ATC-tyyppiselle laitteelle (ja laskeutumiskasille jne). Ehkä siihen ei kannata törsätä rahaa, koska nämä laitteet menevät harrastajille kaupaksi ilmankin. Ja niin kauan kuin laitetta ei myy henkilönsuojaimena, ei EU:llakaan ole nokan koputtamista. Arvelen kylläkin, että elämyspalveluiden asiakkaiden varmistaminen ATC:lla (yleinen tapa) kelluu vain siksi, ettei mitään kummempaa ole toistaiseksi sattunut.
Entäpä sitten UIAA:n logo? UIAA on kansanvälinen kiipeilyn keskusjärjestö, jonka jäsen mm. Suomen kiipeilyliitto on. UIAA:lla on erityinen safety label, jota järjestelmään liittyneet valmistajat saavat käyttää tuotteissaan erinäisillä ehdoilla. Ilmeinen ehto on, että tuotteiden pitää täyttää UIAA:n asettamat vaatimukset. UIAA:n standardit ovat siitä mukavia, että ne ovat ilmaisia toisin kuin EN-standardit. Täältä voi tutkia.
Standardit muistuttavat paljon vastaavia EN-standardeja. Esimerkiksi mainittu EN 15151-1/2 ja UIAA 129 asettavat kutakuinkin samat vaatimukset varmistuslaitteelle. Mielenkiintoista on se, että UIAA 129 on alkusanojensa mukaan EN 15151:n pohjana eikä toisin päin. Toki on erojakin, kuten se, ettei EN 15151:n osien 1 ja 2 (Grigri vs ATC) välistä eroa ei UIAA 129 huomioi millään tavalla. Muutenkin UIAA tietenkin huomioi harrastekiipeilyn paremmalla silmällä kuin EN-standardit ja EU-lainsäädäntö.
Mikään ei tietenkään estä liittämästä CE- tai UIAA-merkintää mihin tahansa perusteettakin. Kun kuitenkin jää lopulta kuluttajan vastuulle, tarkoittaako CE esimerkiksi China Export, on viisain ohje mielestäni, ettei kehota ketään ostamaan muuta kuin käyttämättömiä tarvikkeita luotetusta ja yleisesti tunnetusta alan liikkeestä, josta ne on myyty täsmälleen aiottua käyttöä varten. Käyttöohjeita ja valmistajan tiedotteita on seurattava. Standardeja ja merkintöjä voi opiskella, samoin käytettyjen tarvikkeiden kelpoisuuden arviointia. Sitten kun kokee olevansa tähän kykenevä, ei kuitenkaan kaipaa enää muiden neuvoja.
Toinen tunnettu esimerkki on Grigri ennen vuotta 2012, jolloin EN 15151-1 ilmestyi ja harmonisoitiin. "Vanhan" Grigrin oli CE-merkinnyt TÜV Rheinland LGA Products GmbH, ilmoitettu laitos numerolla 0197. Tässä taas on kuva sen verran vanhasta Grigri "kakkosesta", ettei sillä ole CE-merkintää vaan viittaus "prEN15151-1" - ilmeisesti jonkinlaisella lausuntokierroksella vielä ollut standardinpoikanen.
En tosiaan osaa sanoa, voisiko saman (vanha Grigri ja Deadman) tempun tehdä ATC-tyyppiselle laitteelle (ja laskeutumiskasille jne). Ehkä siihen ei kannata törsätä rahaa, koska nämä laitteet menevät harrastajille kaupaksi ilmankin. Ja niin kauan kuin laitetta ei myy henkilönsuojaimena, ei EU:llakaan ole nokan koputtamista. Arvelen kylläkin, että elämyspalveluiden asiakkaiden varmistaminen ATC:lla (yleinen tapa) kelluu vain siksi, ettei mitään kummempaa ole toistaiseksi sattunut.
Entäpä sitten UIAA:n logo? UIAA on kansanvälinen kiipeilyn keskusjärjestö, jonka jäsen mm. Suomen kiipeilyliitto on. UIAA:lla on erityinen safety label, jota järjestelmään liittyneet valmistajat saavat käyttää tuotteissaan erinäisillä ehdoilla. Ilmeinen ehto on, että tuotteiden pitää täyttää UIAA:n asettamat vaatimukset. UIAA:n standardit ovat siitä mukavia, että ne ovat ilmaisia toisin kuin EN-standardit. Täältä voi tutkia.
Standardit muistuttavat paljon vastaavia EN-standardeja. Esimerkiksi mainittu EN 15151-1/2 ja UIAA 129 asettavat kutakuinkin samat vaatimukset varmistuslaitteelle. Mielenkiintoista on se, että UIAA 129 on alkusanojensa mukaan EN 15151:n pohjana eikä toisin päin. Toki on erojakin, kuten se, ettei EN 15151:n osien 1 ja 2 (Grigri vs ATC) välistä eroa ei UIAA 129 huomioi millään tavalla. Muutenkin UIAA tietenkin huomioi harrastekiipeilyn paremmalla silmällä kuin EN-standardit ja EU-lainsäädäntö.
Mikään ei tietenkään estä liittämästä CE- tai UIAA-merkintää mihin tahansa perusteettakin. Kun kuitenkin jää lopulta kuluttajan vastuulle, tarkoittaako CE esimerkiksi China Export, on viisain ohje mielestäni, ettei kehota ketään ostamaan muuta kuin käyttämättömiä tarvikkeita luotetusta ja yleisesti tunnetusta alan liikkeestä, josta ne on myyty täsmälleen aiottua käyttöä varten. Käyttöohjeita ja valmistajan tiedotteita on seurattava. Standardeja ja merkintöjä voi opiskella, samoin käytettyjen tarvikkeiden kelpoisuuden arviointia. Sitten kun kokee olevansa tähän kykenevä, ei kuitenkaan kaipaa enää muiden neuvoja.
